keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Kirjallisuuskriitikko

Kuuntelin tänään seuraneidin puutteessa kirjonnan ratoksi Tarua Sormusten Herrasta. Kirja on tuttu, mutta äänikirjaa en ole aiemmin kuunnellut ja täytyy myöntää, että tarina toimii hyvin näinkin, kiitos mainion lukijan.


Alma alkoi kuitenkin  neljännen tunnin kohdalla näyttää siltä, että vähempikin piisaisi:


Ikinä ennen en ole nähnyt rotan nukkuvan - tai yrittävän ainakin - puoliksi putkessa.. :D

2 kommenttia:

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.